Uudelleen avattu Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen museo on lyönyt kaikki kävijäennätykset ja on nousemassa Suomen suosituimmaksi museoksi. Huhti-toukokuun vaihteessa rikottiin jo 250 000 kävijän raja. Suosituin nähtävyys on suurin tunnettu petodinosaurus Giganotosaurus.

Luonnontieteellinen museo tunnettiin aiemmin Eläinmuseona. Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva venäläiseksi poikakouluksi suunniteltu rakennus valmistui 1913. Se toimi kadettikouluna ja sotasairaalana ennen museoksi muuttumistaan 1923. Museon täydellinen uudistus aloitettiin syksyllä 2005 ja rakennus otettiin uudel­leen käyttöön 21.5.2008.

Museon suosio on ylittänyt kaikki odotukset. Tiedottaja Laura Hiisivuoren mukaan toukokuussa parhaina päivinä on varattu lähemmäs kolmekymmentä luokkaretkipakettia – eli lähtö vartin välein melkein koko museon aukioloajan! Koululaiset ovat luonnollisesti suurin kävijäryhmä, mutta hieman yllätyksenä on tullut aikuisryhmien valtava lisääntyminen remontin jälkeen. Aiemmin opastetuista kierroksista valtaosa oli kouluille ja päiväkodeille. Viime vuonna kuitenkin lähes puolet opastuksista varattiin aikuisille.

”Kenties uudistunut museo kiinnostaa aikuisia jo sen takia, että vanha, mahtipontinen uusbarokki-arkki­tehtuuri restauroitiin remontin yhteydessä tarkasti. Lisäksi museon historia sotasairaaloineen ja kadettikouluineen kiinnostaa erityisesti aikuisia.”

Dinot ovat edelleen se suurin vetonaula. Remontissa avattiin 3. kerroksen juhlasali takaisin vanhaan 12-metriseen korkeuteensa. Sinne on sijoitettu elämän historiasta kertovat näyttely, jonka päätähtiä ovat kaksi dinosaurusta – tai täydellistä kopiota otusten fossiileista: jo ennen remonttia taloon hankittu kasvinsyöjä Shunosaurus lii ja nyt aivan uutena petodinosaurus Giganotosaurus carolinii.

Luovaa hulluutta näyttelyissä

Museon johtaja Juhani Lokki sanoo, että uusiutuneet näyttelyt ovat tulosta määrätietoisesta työstä, johon liittyy sopiva annos luovaa hulluutta. ”Ne on voitu toteuttaa siten, että niihin tutustuessaan katsoja lähes huomaamattaan oppii ymmärtämään luontoa ja sen lainalaisuuksia.”

Luova hulluus on myös palkittu, sillä museo sai yliopiston J.V Snellmanin tiedonjulkistamispalkinnon 2009. Perusteluissa todetaan, että museo toteuttaa esimerkillisellä tavalla yliopiston tehtävää jakaa tieteellistä tietoa suurelle yleisölle.

Remontin hinta oli noin 15 miljoonaa euroa ja näyttelyiden 2 miljoonaa.

Museon suuri suosio perustuu näyttelyihin, mutta taitavalla markkinoinnilla on myös oma osansa. Hiisivuori kertoo, että ensimmäiset varsinaiset markkinointi­palaverit pidettiin kesällä 2007. Museo lanseerattiin yhteistyössä mediatoimisto Dagmarin kanssa.

”Lähtökohtana oli luoda kampanja, jossa on jotain vanhaa, mutta myös paljon uusia kokeiluja. Budjettimmehan oli erittäin vaatimaton, joten luovuus oli kunniassa! Perinteisen lehti- ja ulkomainonnan lisäksi jalkauduimme yleisön joukkoon ydinkeskustassa mukanamme biisoni ja lumilammas. Otukset valikoituivat lähinnä säänkestävyyden perusteella. Biologian opiskelijat olivat mukana kampanjassa. Perustimme myös museon sivuille edelleen toiminnassa olevan blogin, jossa seurattiin näyttelyiden rakentamista. Lisäksi avajaisia edeltävänä viikonloppuna Postitalon edustalle avautui paleodontti-kaivaukset, jossa etsittiin maanalaisista kerroksista paleodontin jäänteitä. Asiasta kiinnostuneet ohjautuivat Googlen kautta museon avajaissivustolle. Lisäksi käytettiin myös hakusanamainontaa.

Hiisivuoren mukaan parhaiten toimivat ulkomainonta ja jalkautuminen. Museo oli itse ideoinut ja tehnyt mainosparin, jotka liikkuivat pari viikkoa metroissa, ratikoissa ja pysäkeillä. Juoksevat jalat -niminen kampan­ja sai hurjasti positiivista palautetta. Toisaalta biisoni keskikaupungilla herätti myös huomiota ja sai ihmiset nauramaan jopa ankeassa aamuruuhkassa.

Painettua viestintää kuluu paljon

Oma tärkeä osansa museon viestinnässä on painetulla esittelymateriaalilla, Hiisivuori kertoo.

”Jaamme ilmaiseksi museon yleisesitettä ja pohjapiirrosta. Pääsylipun hintaan kuuluu Museo top 10 -tehtävä­kartta. Lisäksi loma-aikoina ja monissa tapahtumissa jaamme Omaleimainen elämän historia -tehtäväpassia 3. kerroksen Elämän historia -näyttelyssä. Myynnissä on näyttelyoppaat Elämän historia- ja Suomen luonto -näyttelyihin. Lisäksi jaamme jonkin verran kasvitieteellisten puutarhojen esitteitä.”

Määrät ovat olleet huimia remontin jälkeen. Lähes jokainen kävijä ottaa yleisesitteen ja pohjapiirroksen, joten niitä on mennyt kymmeniä tuhansia. Samoin kuin Museon topteniä.

Esitteitä on tehty jatkuvasti lisää nopealla toimitus­ajalla Yliopistopainossa. Hiisivuori kiittää palvelua. Lisäpainoksia on saatu aina kun on tarvittu ja erittäin joustavasti – jopa erittäin lyhyellä varoitusajalla.

Hiisivuoren mukaan museo pohtii tulevaisuuden markkinoinnissa yhä laajenevaa verkon käyttöä. ”Netti­yhteisöt vetävät nykyään nuoria – ja onhan Helsingin yliopistollakin omat sivunsa Irc-galleriassa!” Keskus­museoon kuuluva Kumpulan kasvitieteellinen puutarhan avataan 10. kesäkuuta ensimmäistä kertaa yleisölle. ”Olemme koeluontoisesti perustaneet avajaiskarnevaaleista tapahtuman Facebookiin. Tiedottamisen keinot pitäytyvät varsin perinteisissä, ja panostus on pikemmin yhä laadukkaamman sisällön tuottamisessa.”